Hivulliqpaanganut Utirvinga » Uyarakhiurniq

Uyarakhiurniq

Uyarakhiurniq ikuutaqtut uumani De Beers-kut Chidliak havauhikhaq, diamond-nik uyarakhiurvinga 120 kilamiitauyuq tununngavyaani kivataani Iqalungmit Qikiqtaalukmi. Tamna havauhikhaq pipkaidjutiyuq 74 diamond-mik inigiyaktangani, 8nguyut maniliurutauyut, uumani Chidliak/Qilaq nanminikhariyanganik. Ilagiyangani 1 ilaliutihimayumik pikhait 22.2 milliat carats-nik. Uyarakhiurviutillugu itqurnarutauyuq uumani 13nik ukiunik. 2018mi, De Beers niuviqtait Peregrine Diamonds, unalu Chidliak uyarakhiurvinga. Piksaliuqtaa: De Beers Canada-kut

Uyarakhiuqtinnagu, qaiyuq uyarakhiurniq.

Huuq aullaaqtakhaq Ukiuqtaqtumut?

Hamma hitamauyut nakuuyuq huuq aullaaqtakhaq:

  1. Ukiuqtaqtuq piqaqtuq angiyunik atuqtauhimayuittumik.
  2. Pihimayuq qayagittiaqtumik akhuuqpiaqtumiklu maligat piqaqtavut, uyarakhiurniq unalu uyarakhiurniqmut piqaqtuq mikiumik avatiliriniqmut ayurhautimik.
  3. Akhuurutaulluaqtuq, nakuuqpiaqtumik piyuq uyarakhiurniq pihimayuq uyarakhiurniqmut, pipaidjutauyullu ikayuutit.
  4. Uyarakhiurviit nakuuqpiaqtut havaakhaliuriami, havakvikmut ikayuutauyuq, ihuarhigiami nunallaani nakurudjutingit, tunigiamilu kavamatkunnut taaksiliurutikkut akiliuhiarutikkullu. Kavamatkut ihariagiyait taimaittunik ikayuutiniklu maniliuriami akiliriami ilihaidjutikhamut, munarhiliqinir, ingilradjutimik, aadlallu hunavaluit taaksiliqniqmut akiliqtut piumayanginnik ihariagiyangillu.

Uyarakhiurniq qayangnaqtuq havaaq, atauhiinaq 1 tausinmit piviningit uyarakhiurvinguqpaktuq (nunaryuamut piyumut uyarakhiurvik, qayangnatqiyauyuq, atauhiinnaq uumanit 3,333 havauhikhaq nunaryuamut piuyumut uyarakhiurvik. Unalu uyarakhiurviit paqiyaungittut aippaanganut ublungani. Naunaittuq, ayurnaqtuq paqigiami uyarakhiurvikhamik, paqivaktut amihunik ukiunik, akuniraalukmulluuniit ukiunik taimaa uyarakhiurniq uyarakhiurvinguriami. Talvuuna ihariagiyugut nakuuqpiaqtumik iiliknik “uyaqqanik ihivyiuqtiuyukhanik” ikayuriami ukiuqtaqtumi uyarakhiurniqmut havakvinga hakugigiami piliurlunilu ikayuutikhamik.

Uyaqqanik ihivriuqtiuyut unalu nunaliqiiyunit hivulliqpaami iliuraivaktut uyaraqviuvikhanganik talvannga katitiqlutik uyaqqanik uuktuutigiyauyukhamik. Hapkuat aullaayuktut atuqpaktut aadlatqiinik nalunaiqtauyuq nunaryuaptiknik hanalrutinik, ukunanilluaq ihivriuqningit nunaryuap qanuqtutlu itjutinga, qaangata qanuritpallianinga, unalu qanuriliurninngit.

Talvani taiyauyumik inungnut uyarakhiurniq, nunaliriyiitkut paqittumayut naunaitkutinik naunaiyaqtaa uyaraq uyarakhiuqtauttaaqpat takunnainniaqtuq nunap ataaniinmata. Aturniaqtut aadlatqiiktunik hanalrutimik nunannganik nunauyarlugit ihiivriuriamikni uyaqqat takunnaqtut, ukununnga qaangani qanurittaakhaani (ihivriuqlugit nuna, imanga kuukkamit, tahiqmit, kuugalaaqtumit, nunamit nauhimayuniklu) naunaiyariami. aturniaruknaqhiyut nunanganik ihivriuqniq qanuriliurutingit naunaiyaqtait qanurittaakhaanik taimaa nipitqaqtuutinga, alruyaqtulirininnga unalu pittailininnga, unalu/unaluuniit akhuurutauninnga tikinnahuaqtamiknik katitiriami aadlamik naunaiyainiqmik.

Mineral exploration has a small and virtually negligible footprint. Here is a barely visible exploration drill rig (centre), at Agnico Eagle’s Whale Tail gold deposit, on the Amaruq Property in Nunavut’s Kivalliq Region.

Tamaita naunaiyaininnganik imaatut pikpat “paqittuknaqhiugut hunavalukmik,” qarritiniaqtut ikuutamik naunaiyariami hunavaluk takunaittut nunap ataani unguvarumitkut uyaqqat ihivriurakhat (diamond-nut ikuutaq) unaluuniit uyaqqat piluryakninnga (aadlamut aulapkaiyuq ikuutaq). Kingulliqpaami, takugiami uyaranga taimaa ikuutaq qaanganunngautiyaa takunnaittut naunaiyainiit, numiqniaqtut mikiumik quviahuutigiyaanik nalvaaqmata piqaqaqtauhimayumik.

Talvanga akitunnaktumik havaktut talvani taiyauyuq hivumuuqtauniqmik uyarakhiurniq taima aullaayuktut kiunahuaqhugu angiyuq apirhuutinganik: qanuraaluk aktikkulaaqaqqa (aktikkulaanga, hilikninnga, itinnakninnga), atauhiuva ahiruqhimavaluuniit amihunik, akhuraaluklu uyaraqniqmut (amigaitpa) piitpallaaqqaluuniit (amigaingittuq) tamaat?

Naunaiyariami aktikkulaanga qanurittuqlu, piqaqaqtauhimayumik naunaiqtauyuq akhuraaluk naunaiyariami qanuraaluktut hunavaluit uyaqqami. Una ilihimayauyuq pikhainnik Tamna pikhait nampangit naunaiqtauyuq ihuarhaqtauyuq aktikkulaaraangamitku, naunaiqtait, ilaliutiyauyuq, piyuq qanuraaluktut ikuutaqtauyuq uuktuutingit. Unalu, piqaqaqtauhimayumik tutquumavia – maniqaqpiaqtuq uyaqqanirmut atuliqtitauniaruknaqhiyuq pikhait naunaiyaqtuaqtaugumiuk – naunaiyaqtauyuq.

Ilihimayuumiriami paqittiyuq hivumuuqtumut uyarakhiurniq piniaqtuq amihunik tatqirhiutinik ukiunikluuniit taimaa uyarakhiurniq piiyaqtaugumi amihunik naunaitkutanik. maninnaktitauyuqlu, 10nit 1 hanauyunit miliat taalamik. Amihut ikuutat qarritiyut atauttikkut ikuutat naunaiyariamiknik pigiamikni kiudjutinik qilaminnuaq. Ilaani angitqiat naunaiqtauyut talvani ikuutaq tunittaaqtut ihariagiyauyut, unalu aullaayuktut piyukhaq angiyunik naunaiyainiq havaktakhait.