Hivulliqpaanganut Utirvinga » Uyarakhiurniqmut Aulapkaidjutinga

Uyarakhiurniqmut Aulapkaidjutinga

Naunaiyariami uyaraliurninnganiklu akhuurutauqpiaqtuq inuktiptiknut paqigiami uyaqqat ihariagiyavut humut tamaannut inuuhiptikni, nutaaqlu ‘avatiliriniqmut’ nutaangurhimaniit. Paatulingit alruyaqtutunut akhaluutit nipitqaqtuutingalu anurimit pauwaqtuutiliurut mikhilaaqtaa puyup naunaitkutinga ihariaginiaqtaa uyarakhiurniqmut havigalinginnut. Taimaa utuqqauyuq uqainnaqtainnik imaatut: “Naulimaitpat, uyarakhiuqtauyukhaq.”

Tamna uyarakhiurniqmut aulapkaidjutinga ikayuutautiyuq qanuqtut naunaiyariami aadlatqiiktut hulilukaarutit paqiriami, piiyaqtauluni, piliurlunilu uyaqqanik havigaliitlu pigiami nutaaq nunaryuaptikni ihariagiyanginnik. Pilihaaliqpaktuq qilaminnuaq qinirhiagumi nakuuyumik pihimmaarumilu, piyuq paqigiami pivallianinnganut piliurniqmut, kingulliqpaami umiktirniq piffaarninnga nuna utiqtauffaarumi aadlamut atuqtakhanganik.

Tamaita talvanga piyakhat uuma uyarakhiurniqmut aulapkaidjutinga tuniyuq talvunga ahinullu maniliurniqmut pivikhaqautikhanga havakvillu havaktut kavamatkunnut nunallaanullu naunairiami nunamikni ikayuutikhangit avatinganullu hapummiqtuq.

Tamaita ilagiyanganik uuma uyarakhiurniqmut aulapkaidjutinga quulitqiamut avatinganut hapummiutiniqmut maliktakhaq. Pikhait munariyauyut Nunaqaqqaarhimayunit kavamatkunnillu.

  • Uyarakhiurniq pivagait uyarakhiuqtiuyunit, nunaliqiiyunit unalu uyarakhiurniq havakvingit. Pilihaaliqpaktuq ihivriuqtumik naunaiyariami humut qiniqtukhat qanurittumiklu akitunnat uyaqqat. Talvannga piyuq aadlatqiinik nunaliriniqmut ihivriurutingit nunami uuktuinnariami paqigiami akitunnakmik uyaqqanik. Aullaayuktut tautuktiuyaaqtuknaqhiyut, taimaa 1 uumani 1,000 uyarakhiurniq havauhikhaq uyarakhiurvigiyauvaktuq.
  • Paqittiyuq ilaliutiyuq amihumik nunaliriniqmut maniqqami havaakhaq unalu maniliurniqmik akiliriami aadlamut havaakhaq taimaa hunavaluk akituyunik paqigaangata. Uyaqqat akituyuq piliuriami uyarakhiurniqmut maniliurutauyuq taiyauyuq ore-mik. Amihut uyaqqat takuyauyut ukiuqtaqtumi tadja maniliurutingittut uyarakhiurviuyunut. Maniliurutauniaqtut ore-mik taimaa niuvvaavingit akingit akittuqqata, akikhangilluuniit mikhikpata, una uuktuutigillaklugu, tuniqhainiq akikittunik pauwaquutikhamik, apqutikhamikluuniit nutaanikluuniit nutaangurhimaniit.
  • Piliurninnga uyarakhiurvikmik ilaliutiyuq amihunik nunaliriniqmut, avatiliriniqmut havakniqmullu havaangit naunaiyaininngillu, naunaiyaininngit naunaiyariami maniliurninnga, maniliuqniqmullu uyarakhiurniqmut igluqpiliurniq, akiqaqtaaqtuq billianik taalamik. Taimainnaq tamaita iliuraqhimagumi, unalu nunallaami ikayuutimik unalu avatiliriniqmut laisingit angirutinginniklu, tamna havakvinga ittuq pigiami uyarakhiuliriamiknik.
  • Piliurninnga uyarakhiurvikmik pivaktuq malruuknik pingahunut ukiunik, ihariagiyuq amigaittunik havaakhaq aadlatqiiktumik piliurninnganut ayuittukhaq, akiqaqtaaqtuq $1 billiat taalamik.
  • Piliurninnga havaariyaa piiyariami akituyut uyaqqat hanianit uyaqqamit, ayurnaqtuq tamna havaaq. Uyaraq uyarakhiuqtauyut piiyaqtauyuqlu nunamit, talvannga piluryaktauyut, ilaani piluryakhimayumik muqpauyaliurutitut ittumiklu, talvannga hunavaluknik iliuraqtauyuq hunavalungittumikluuniit havaat inmikkut akituyunik uyaqqat ilakuminit uyaqqanik. Kingulliqpaanga tutquqtauyuq uyarakhiurvikmi, taimaa akituyunik uyaqqat niuvrutauyut niuviqvikmut. Uyarakhiurniqmut piliurninnga ikayuqtaaqtaa 10nit hannanut tausinut havaat havaarittaaqtaa mikiunik ukiunik amihunut ukiunut. Ilangit uyarakhiurviit nakuutqiamik piyaa 100 ukiunik talvuuna tuniyuq pivikhaqautikhamik ikayuutikhamiklu qaffinut piliurninnganut.
  • Umikvinga Piffaarninngalu kingulliqpaanguyuq havaaq umigiami uyarakhiurvikmik utiffaarluni aaniqnaittumut taimaittulluaminut. Igluqpangit piiqtauyut nunangalu ihuarhaqtauyuq. Nunamit nauhimayut atauttimuuqtitauyuq, ublumilu huradjat ilauyut talvunga. Piffaarninnga ilaani piliqpaktuq umiktinnagu. Umikvinga Piffaarninngalu ihumaliurniq ilaani ihumaliuqtauyuq uyarakhiuvinguqtinnagu, taimaa pitilluni piliurninnga, uyarakhiurniqmut pittaaqtuq taimaa kingulliqpaangugiami umikvinga ayurnaittumik. Ilaani piffaarninnga piliqpaktuq pitillugu uyarakhiurniqmut uuktuutigiyauyumik taiyauyuq pihimmaaqtuq piffaarninnga. Uyarakhiurviit iniqtingittut umikvinga ihumaliurutingit kihimi iliuraqtait amihut maniit naunaitkutakhaq akiliriami umivinga akinganik taimaa nalunaqtumik maniirutikmata, talvani kavamanga pipkaidjutauyuq pigiami piffaarninnganik havaaq.

Uyarakhiurniqmut Tadja Nunatsiaqmi piksassuuq
Naqillugit qaritauyakkut pulaarvingit hamna ataani qun’ngiariami ilanganik uyarakhiurvikmut piksassuunginnik. Piliurhimayuq 2007mi, tamna piksassuunga, naunaipkaqtaa ukiuqtaqtuqmiutami takunnaqtut uuminnga uyarakhiurniqmut aulapkaidjutinga.
Naunaipkainiq
Inungnut Uyarakhiurniq
Hivumuuqtauhimayuq Uyarakhiurniq
Laisiqtilirniq, Ihumaliurniq Igluqpiliurniqlu
Uyaqqanik Hanaqiniq
Uyarakhiurvik Umikvinga

Tamna uyarakhiurniqmut aulapkaidjutinga. Piyuq uumannga: Natural Resources Canada-mit